Länsi-Helsingin musiikkiopisto on Munkkiniemen Musiikkiyhdistys r.y:n ylläpitämä, jo vuonna 1945 perustettu opinahjo, joka toimii Munkkiniemessä, Helsingin kaupungin omistamassa Nuottapolun koulukiinteistössä. Opisto tarjoaa erityisesti läntisten kaupunginosien lapsille ja nuorille mahdollisuuden harrastaa monipuolisesti musiikkia.
Keskeisenä tavoitteena on oppilaan myönteisen musiikkisuhteen luominen ja sen monipuolinen kehittäminen niin harrastelijoille kuin ammattiin aikovillekin.
Opetussuunnitelman mukaisesti opistossa on osastot perusopinnoille, syventäville opinnoille ja aikuisosasto, joilla opiskelevat ovat varsinaisia, valintakokeissa hyväksyttyjä oppilaita. Opistossa annettava opetus on taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista. Lisäksi musiikkiopistossa toimii musiikkileikkikoulu, johon sisältyy vauvamusiikki. Näihin ryhmiin oppilaat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Musiikkileikkikoulun yhteydessä toimii myös soitinmuskari sekä annetaan soitinvalmennusopetusta, jossa oppilaat tutustuvat useampaan soittimeen ennen varsinaisia instrumenttiopintoja. Varsinaisia oppilaita musiikkiopistossa on n. 370 ja musiikkileikkikoululaisia n. 250.
Pääaineessaan oppilas saa opetusta osastosta riippuen 45-60 min. viikossa (perusopinnot 45 min, syventävät opinnot 60 min). Sivuaineessa opetusta annetaan 30 min. viikossa. Lukuvuoden pituus on 35 viikkoa.
Musiikin hahmotusaineiden opiskelun sekä orkesteri- ja kamarimusiikkitoiminnan lisäksi oppilaille tarjotaan mahdollisuus lyhytkestoisiin erikoiskursseihin – esimerkkeinä solistiset mestarikurssit ja tutustumiskurssit harvinaisempiin soittimiin. Sävellyksessä, improvisaatiossa ja ilmaisutaidossa järjestetään erityiskoulutusta.
Solistinen opetus
Instrumenttiopetusta annetaan kosketinsoittimissa (piano, urut ja cembalo), jousisoittimissa (viulu, alttoviulu, sello, kontrabasso ja viola da gamba), puhaltimissa (nokkahuilu, poikkihuilu, klarinetti, saksofoni, oboe, fagotti ja trumpetti) sekä kitarassa. Lauluopetusta annetaan sekä klassisessa että pop-laulussa. Oppilaille tarjotaan myös mahdollisuutta pianon ja kitaran vapaan säestyksen opiskeluun sekä säveltämisen opiskeluun pääaineena.
Musiikin hahmotusaineiden opiskelu
Teoreettisten aineiden opetuksessa painotetaan teorian ja käytännön yhdistämistä, jotta ne tukisivat mahdollisimman hyvin soitonopetusta. Tukiaineiden tehtävänä on myös antaa valmiuksia oppilaitten omaehtoiseen musisointiin.
Perusopintojen päättötodistukseen vaadittavat teoriaopinnot (Musiikin hahmotus 1 & 2), joihin sisältyy säveltapailu/teorian ja musiikkitiedon opintoja, aloitetaan 9-vuotiaana ja näihin kuluu keskimäärin 4 vuotta.
Syventävien opintojen teoriaopintoihin kuuluu kaksivuotinen Säveltapailu & harmoniaoppi sekä valinnaisina aineina yksi seuraavista: Musiikkianalyysi ja musiikin historia, Vanhan musiikin analyysi, historia ja esityskäytännöt tai Sovitus ja sävellys. Säveltämistä on mahdollista opiskella myös pääaineena.
Orkesteritoiminta ja yhteismusisointi
Yhteismusisoinnilla eri muodoissa on keskeinen asema opiston toiminnassa. Opistossa toimii eritasoisia jousiorkestereita, joista jousiorkesteri ja kamaeriorkesteri harjoittelevat säännöllisesti ja niillä on vakituiset kapellimestarit ja kouluttajat. Nuorimmat jousisoittajat soittavat periodeittain harjoittelevissa viulu- ja selloryhmissä.
Vanha musiikki on opiston erityisosaamisen alue. Korkeatasoiset vanhan musiikin yhtyeet esiintyvät säännöllisesti teemakonsertein. Puhaltajien yhteissoitto on järjestetty yhteistyössä helsinkiläisten musiikkioppilaitosten kanssa. Puhallinorkestereita toimii kaksi eritasoista: ABBBA ja Mini-ABBBA.
Konserttitoiminta
Opiston yksi keskeinen tehtävä on luoda oppilailleen esiintymistilaisuuksia ja kehittää heidän esiintymistaitojaan. Konserttitoiminta on vilkasta ja monipuolista ja muodostaa merkittävän osan Munkinseudun konserttitarjonnasta. Vuosittain opisto järjestää erilaisia tapahtumia, oppilas-, koululais- ym. konsertteja n. 150 vuodessa. Näyttämölliset teokset kuuluvat myös vuosittain opiston ohjelmaan.
PERUSOPINTOJEN MUSIIKIN HAHMOTUSAINEET
MUSIIKIN HAHMOTUS 1 JA 2
Opetuksessa yhdistellään perinteisen teoria- ja säveltapailuopetuksen, musiikin työpaja -opetuksen ja musiikkitiedon opetuksen työtapoja. Neljävuotinen kokonaisuus (MH 1 ja MH 2) mahdollistaa musiikillisen tiedon tutkimisen ja oppimisen käytännönläheisellä ja elämyksellisellä tavalla. Työskentelyyn kuuluu kiinteänä osana musiikin luova tuottaminen improvisoinnin, säveltämisen tai sovittamisen muodossa. Opetuksessa hyödynnetään teknologiaa tarkoituksenmukaisella tavalla.
Oppilas nähdään aktiivisena toimijana. Opetuksessa pyritään luomaan oppimistilanteita, jotka edellyttävät oppilailta ongelmanratkaisukykyä ja itsenäistä päätöksentekoa. Oppiminen nähdään voimakkaan vuorovaikutuksellisena prosessina, jossa mielekästä oppimista tuetaan sekä yksittäinen oppija että ryhmä huomioiden. Musiikin perusteiden ryhmä nähdään myös yhteisöllisyyttä rakentavana sosiaalisena tilana, jossa oppilailla on mahdollisuus jakaa musiikkiharrastustaan toisten oppilaiden kanssa. Musiikin hahmotus 1 ja 2 -kurssien opinnot vaaditaan perustason päättötodistukseen.
MUSIIKIN HAHMOTUS 1
Tavoitteet
Musiikin hahmotus 1 -oppiaineen opetuksen tavoitteena on musiikin ominaispiirteiden ja rakenteiden sekä musiikin luku- ja kirjoitustaidon ilmiöpohjainen oppiminen. Opetus pyrkii myös vahvistamaan oppilaiden luovaa ajattelua ja yhteismusisointi- ja vuorovaikutustaitoja sekä tukemaan taiteidenvälisyyttä. Se pyrkii antamaan oppilaille valmiuksia omaksua ja arvottaa musiikkia laaja-alaisesti.
Sisältö ja työtavat
Opetuksessa musiikin elementit – rytmi, melodia, harmonia, muoto, sointivärit ja dynamiikka muodostavat keskeisen sisällön. Oppilaita ohjataan käyttämään musiikin tavallisimpia merkitsemistapoja sekä ymmärtämään ja käyttämään notaatiota musisoinnin apuna. Opetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja. Näitä ovat mm. musiikin kuunteleminen, laulaminen, soittaminen ja kirjoittaminen, draama, musiikkiliikunta, improvisointi ja ryhmäsäveltäminen. Oppilaiden omia soittimia käytetään työskentelyssä periodiluonteisesti sävellystyöpajoissa ja havainnollistamaan opetettavia teoriasisältöjä.
Opetuksen järjestäminen
Hyvä aloitusikä on 9 vuotta. Oppimisen kannalta on tärkeää, että oppilaan käsitteellinen ajattelu, luku- ja kirjoitustaito sekä motoriset valmiudet ovat ehtineet kehittyä riittävästi ennen musiikin perusteiden opintojen aloittamista. Opetusryhmän koko on 8-12 oppilasta. Opetusryhmät muodostetaan soitinryhmittäin siten, että musiikillisen aineksen oppimista voidaan lähestyä omasta soittimesta ja sen erityispiirteistä käsin.
Oppimisen arviointi on jatkuvaa ja oppilaita ohjataan myös itse arvioimaan omaa oppimistaan. Arvioinnin apuna käytetään lukukausittain välikokeita ja kaksivuotisen oppikokonaisuuden päätteeksi oppilaat tekevät tasokokeen.
MUSIIKIN HAHMOTUS 2
Tavoitteet
Musiikin hahmotus 2 -oppiaineen opetuksen tavoitteena on musiikin ominaispiirteiden ja rakenteiden sekä musiikin luku- ja kirjoitustaidon ilmiöpohjainen oppiminen sekä Musiikin hahmotus 1:ssä opittujen tietojen ja taitojen syventäminen. Opetus pyrkii myös vahvistamaan oppilaiden luovaa ajattelua ja yhteismusisointi- ja vuorovaikutustaitoja sekä tukemaan taiteidenvälisyyttä. Se pyrkii antamaan oppilaille valmiuksia omaksua ja arvottaa musiikkia laaja-alaisesti.
Sisältö ja työtavat
Musiikinteorian ja säveltapailun opetussisällöt integroituvat musiikinhistorian ja tyylikausien tuntemukseen. Oppilaita ohjataan syventämään osaamistaan musiikin kuuntelu- ja kirjoitustaidoissa sekä tutustumaan länsimaisen taidemusiikin eri tyylikausiin ja niiden musiikillisiin piirteisiin. Opetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja. Näitä ovat mm. musiikin kuunteleminen, laulaminen, soittaminen ja kirjoittaminen, draama, musiikkiliikunta, improvisointi, ryhmäsäveltäminen sekä konserteissa käyminen. Oppilaiden omia soittimia käytetään työskentelyssä periodiluonteisesti sävellystyöpajoissa ja havainnollistamaan opetettavia teoriasisältöjä. Työpajatyöskentelyyn kuuluu myös eri soittimiin ja niiden keinovaroihin tutustuminen.
Opetuksen järjestäminen
Opetuksen järjestämisessä noudatetaan samoja periaatteita kuin Musiikin hahmotus 1:ssä. Sopiva osallistumisikä on 11-12 vuotta. Opetusryhmät pyritään muodostamaan niin, että ne toimisivat myös monipuolisina soitinyhtyeinä. Oppimisen arviointi on jatkuvaa ja oppilaita ohjataan arvioimaan myös itse omaa oppimistaan. Arvioinnin apuna käytetään lukukausittain välikokeita ja kaksivuotisen kurssin päätteeksi oppilaat tekevät tasokokeen.
Vanhemmille oppilaille voidaan järjestää 1-2-vuotinen yhdistetty oppikokonaisuus, jonka aikana opiskellaan Musiikin hahmotus 1:n ja 2:n oppimäärät.
MUSIIKIN HAHMOTUSAINEET ENNEN SYVENTÄVIÄ OPINTOJA
PIANO TUTUKSI
Piano tutuksi -oppiaineen tarkoituksena on kehittää oppilaiden musiikinteoreettisia valmiuksia ja kannustaa heitä omaehtoiseen pianonsoiton harrastamiseen. Tuntien aikana lähestytään musiikin teoriaa pianon koskettimiston kautta ja pyritään siten saavuttamaan suurempi ymmärrys musiikin perusrakenteista kuten intervallit, soinnut ja asteikot, sekä niiden suhteesta nuottikuvaan.
Pianonsoitossa harjoitellaan soittotekniikkaa, vapaan säestyksen perusteita ja perinteisen pianonuotin lukemista. Yhden lukuvuoden kestävä opetus on ryhmäopetusta ja se on suunnattu Musiikin hahmotus 1 ja 2 suorittaneille jousi- ja puhallinsoittajille sekä kitaristeille ja laulajille, joilla ei ole pianon sivuaineopintoja.
PIANO PRIMA VISTA
Piano prima vista on Musiikin hahmotus 1 ja 2 suorittaneille piano-oppilaille suunniteltu, nuotinlukutaitoja kehittävä oppiaine.
Perinteisten nuotinlukuharjoitusten lisäksi työtapoina on säveltäminen, yhteissoitto, reaalisointumerkeistä soitto, improvisointi ja visuaaliset peli. Opetus on ryhmäopetusta ja sen pituus on yksi lukuvuosi.
Perusopintojen päättötodistukseen vaaditaan suoritus Musiikin hahmotus 1 ja 2 oppikokonaisuudesta. Lisäksi vaaditaan vaihtoehtoisesti opinnot Piano tutuksi tai Piano prima vista -oppiaineesta.
SYVENTÄVIEN OPINTOJEN MUSIIKIN HAHMOTUSAINEET
SÄVELTAPAILU JA HARMONIAOPPI 1 &2
1. Peruskäsitteet ja nuottikirjoitus
2. Rytmin luku- ja kirjoitustaito
3. Melodian luku- ja kirjoitustaito
4. Harmonia ja äänenkuljetus
1. MUSIIKIN PERUSKÄSITTEET JA NUOTTIKIRJOITUS
Syventävissä opinnoissa tarkistetaan nuottikirjoituksen ja teoreettisten peruskäsitteiden sujuva hallinta ja vahvistetaan ja laajennetaan taitoja. Oleellista on käsitteiden ja merkintöjen osaaminen musiikillisessa käyttöyhteydessä.
2. RYTMIN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO
Rytmejä opiskellaan yhteydessä elävään musiikkiin: melodiaan, harmoniaan ja sointiväriin. Moniäänisiä rytmejä käytetään laajemmin kuin perusopinnoissa. Tutustutaan tyylikohtaisiin rytmintulkinnan käytäntöihin sekä soivien että omakohtaisten harjoitusten avulla.
3. MELODIAN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO
Sisäisen kuulon kehittäminen ja hankittujen taitojen sujuvuus on opinnoissa keskeistä. Laulamisessa pyritään luontevaan äänenkäyttöön, rytminkäsittelyyn ja sävelpuhtauteen. Kuuntelemisen, esittämisen, nuotintamisen ja analysoinnin kohteena on musiikkiteoksia ja teoskatkelmia sekä mahdollisuuksien mukaan myös oppilaiden omia sävellyksiä, sovituksia ja improvisaatioita.
4. HARMONIA JA ÄÄNENKULJETUS
Tavoitteena on omakohtaisen toiminnan kautta oppia ymmärtämään musiikillisen kudoksen toimintaperiaatteita ja näin tukea säveltapailu- ja analyysitaitoja sekä hankkia valmiuksia käytännön musisointiin. Oppilas käyttää pianoa musiikin hahmotuksen apuvälineenä ja hänet totutetaan vaihteleviin tehtävätyyppeihin.
OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN
Oppikokonaisuus on kaksivuotinen ja opetus järjestetään ryhmäopetuksena.
OPETUKSEN ARVIOINTI
Opetuksen arviointi on jatkuvaa ja oppilaita ohjataan myös itse arvioimaan omaa oppimistaan. Arvioinnin apuna käytetään lukukausittain välikokeita ja kaksivuotisen oppikokonaisuuden päätteeksi oppilaat tekevät tasokokeen.
VALINNAISET AINEET
1. MUSIIKKIANALYYSI JA MUSIIKIN HISTORIA
Oppikokonaisuudessa tutustutaan länsimaisen taidemusiikin perinteeseen musiikkianalyysin keinoin. Eri aikakausien musiikkiin perehdytään monipuolisesti kuuntelun, analyysin, laulamisen ja soittamisen kautta. Oppikokonaisuudessa käsitellään aikakausia keskiajalta 1900-luvun alkuun ja annetaan välineitä perinteiseen muoto- ja harmonia-analyysiin. Analyysi antaa valmiuksia nuottikuvan ja kuullun musiikin jäsentämiseen sekä eri aikakausien musiikille ominaisten tyylipiirteiden tunnistamiseen. Oppikokonaisuuden ohjelmistona on mahdollista käyttää oppilaiden omaa soitto-ohjelmistoa ja sisältöä voidaan painottaa oppilaiden omien kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. Oppilaita opastetaan omaehtoiseen ja aktiiviseen musiikkielämään osallistumiseen ja totutetaan käyttämään alan lähteitä tiedonhaussa. Oppikokonaisuuden päätteeksi tehdään kirjallinen lopputyö.
2. VANHAN MUSIIKIN ANALYYSI, HISTORIA JA ESITYSKÄYTÄNNÖT
Oppiaine on suunnattu musiikkiopiston vanhan musiikin opiskelijoille ja siinä käydään läpi keskiajan, renessanssin, barokin ja varhaisklassismin musiikillisia tyylisuuntia ja annetaan hyvä pohja vanhan musiikin soittamiseen sekä jatko-opintoihin. Tavoitteena on parantaa säveltapailun, musiikkianalyysin, tyylinmukaisen soiton sekä improvisoinnin ja säveltämisen taitoja sekä oppia ymmärtämään musiikin retoriikkaa ja ilmaisukeinoja. Oppikokonaisuudessa tutustutaan myös eri aikakausien kirjallisiin lähteisiin. Opetus järjestetään pienryhmissä. Työtapoina käytetään mm. improvisointi- ja sävellysharjoituksia sekä nuotinlukuun ja koristeluun liittyviä tehtäviä. Lisäksi ohjelmassa on konserttivierailuja sekä oppilaiden omia esityksiä musiikkiopiston vanhan musiikin konserteissa. Oppiaineen suoritukseen kuuluu esiintymisten lisäksi kirjallinen konserttiarvio ja lukuvuoden aikana tehtävät sävellysharjoitukset.
3. SOVITUS JA SÄVELLYS
Sävellys/sovitus -oppiaineessa perehdytään oppilaan oman valinnan mukaan pienyhtyeelle säveltämiseen tai sovittamiseen. Lukuvuoden aikana saadaan valmiuksia musiikillisen kokonaismuodon rakentamiseen pienemmistä osista, tutustutaan soinnuttamiseen ja tyylinmukaiseen äänenkuljetukseen, melodian kirjoittamiseen sointuihin, tekstiin säveltämiseen, orkestraatioon sekä taustasatsien ja säestävän tekstuurin kirjoittamiseen.
Oppiaineeseen sisältyy kevään aikana tehtävä päättötyö, oma sovitus tai sävellys, joka harjoitetaan pienyhtyeellä ja esitetään konsertissa tai tallennetaan äänityssessiossa. Päättötyö kirjoitetaan puhtaaksi nuotinnusohjelmalla, jonka perusteet opiskellaan lukuvuoden aikana.
Syventävien opintojen päättötodistukseen vaaditaan suoritukset Säveltapailu ja harmoniaopista sekä yhdestä valinnaisesta musiikin hahmotusaineesta.
LISÄOPETUS
1. MUSIIKIN TEORIAN SYVENTÄVÄ OPPIKOKONAISUUS
Musiikinteorian syventävän oppikokonaisuuden aikana pyritään vahvistamaan tonaalisen harmonian perusteiden ymmärrystä ja antamaan valmiuksia jatko-opintoihin. Oppiaineen sisältö painottuu joko klassisen tai kevyen musiikin teoriaan oppilaan omien mielenkiinnonkohteiden mukaan. Tunneilla käydään läpi mm. muoto-oppia, äänenkuljetusta ja sointuanalyysiä sekä valmennetaan oppilaita musiikin ammattiopintojen pääsykokeisiin.